Nyt kyllä väsyttää. En tiedä miksi, tai tiedän, mutta jotenkin ei lähde käyntiin. Viime yö nukuttu hyvin, mutta kaksi edellistä ei. Niin se kostautuu. Nyt yskii ja köhisee kone, kun pitäisi käydä tuumaan ja toimeen. Sitä mietin hiljaa mielessäni, että milloin univelka kuittaantuu? Viimeistään kuolema kuittaa sanoi kummeli, mutta jotenkin ei jaksaisi odottaa tuota. Toive olisi että syksyllä voisi nukkua täysiä öitä koko porukka. Yksi tuttava kertoi kerran kolme vuotta kuluneen, eikä hänellä ole tietoakaan milloin on viimeksi saanut nukkua yli seitsemään tai yhtäjaksoisesti koko yön. Heillä oli siinä vaiheessa kaksi lasta. Ihan noin heikosti ei tilanne vielä meillä ole. Meillä rasittaa yön katkonaisuus eniten. Tämä kai kuitenkin kuuluu lapsiperheen arkeen. En valita. Tätähän sitä haluttiin. Jupisen vain!

jani