Joulu on ihan kohta ja se tarkoittaa, että meidän vauva on 1v... Hui hurjaa. Miten se nyt näin nopeesti meni tämä vuosi? Yritän koko ajan muistella, että mitä kaikkea tähän vuoteen on mahtunut, mutta osa on tainnut unohtua ja osa on toivottavasti painunut sydämen sopukoihin varmaan talteen. Tärkeintähän on kuitenkin tämä hetki.
Josias on kyllä aikas ihana pakkaus. Päivä päivältä edelleen enemmän ja enemmän. Viime aikoina mukaan on tullut hurja määrä uusia asioita, joita jo osataan sekä samalla tiettyä päättäväisyyttä. Minä haluan-ilme on selvä. Odotamme jännityksellä sitä hetkeä kun sille tulee sanat, joilla sivaltaa;)
Meillä ei ihan vielä kävellä itsenäisesti, mutta tukea vasten ja taluttaen kyllä ja seisominen onnistuu ilman tukeakin. Hampaita on alhaalla vasta 2kappaletta, mutta tällä hetkellä työstämme kerralla koko yläriviä kuntoon-mitä sitä suotta säästelemään. Ensimmäinen korvatulehduskin sitten koettiin ja löydettiin myös samalla allergia yhdelle antibiootille. J raukka meni päästä varpaisiin aivan punaiseksi ja ihottumaiseksi. Mutta onneksi nyt on jo elo helpompaa ja toivottavasti uusi lääke puri tulehdukseenkin... Jos sais äiti ja iskä taas kohta täydet yöunet.

Pimeää on ja lämmintä (perinteiset sääkeskustelut..). Ei uskoisi, että muutaman päivän päästä aletaan avata joulukalenterin luukkuja. Mutta silti se joulu on tähän taloon pikkuhiljaa tulossa kuitenkin. Eilen käytiin metsässä samoilemassa ja löydettiin havuja ja oksia, joihin saadaan jouluvalot tuomaan valoa ja tunnelmaa sekä avattiin glögikausi. Ai että tuntui hyvältä. Huomenna taidan aloittaa myös sen joululaulu kauden... Niin ja päivän tärkein päätös oli, että torstaina tehdään suursiivous näin joulunajan alle, ettei tarvii sitten just ennen joulua niin rehkiä. Varsinkin kun ollaan mummon pitopöydän ääreen matkalla. Nautitaan siis nyt kunnolla ennakkoon kotioloista ja sitten mummolan täysihoidosta:)

Mutta nyt koiran kanssa pihalle ja niiden ulkovalojen ripustukseen. Jos sen glögimukillisen tänäänkin jois... ;)

Tervetuloa käymään ihmiset ja ystävät rakkaat. Torstain jälkeen meillä ehkä on siistiä-ainakin sen hetken:)