Hei, hoi ja heiniä paali...

Onpas tuo minun miehein ollut ahkera tän päivityksen suhteen. Mä aina istun tässä koneella ja mietin, että mitäköhän sitä kirjoittaisi? Mikä olisi sen arvoista tässä arjessa, että se kiinnostaisi muitakin? Kaikkea sitä tapahtuu koko ajan, mutta jotenkin sitä on vaikea saada tänne riveiksi ja sanoiksi...

Minun elämän parasta on tällä hetkellä tuo kevätaurinko. Vaikka se julmasti ja karusti paljastaakin jokikisen pölyhiukkasen ja tahran lattiassa ja ennenkaikkea vuoden ajan pesemättä olleet ikkunat, niin silti se lämmittää sielua ja ruumista niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tähän aikaan keväästä ollaan aina pienempänä ruvettu kaivelemaan lenkkareita kaapista ja kärttämään, että milloin saa laittaa uudet tarramenokkaat jalkaan? Ja lupa on saatu vasta kun viimeiset lumet varmasti sulaneet ja lätäköt kuivaneet. Siihen asti on pitänyt pärjätä vanhoilla tai mielellään kumppareilla.. Mutta mikäs tämän päivän nuorilla on hätänä, kun kaupat pursuaa mitä hienoimpia kumppareita ja niillä voi hyvin mennä (tai oikeastaan ihan pitää mennä) kaupungille hengaamaan..
Toista oli heinävedellä silloin kun minä olin nuori. Ei todellakaan menty mustilla kontiosaappailla kouluun vaikka maalta oltiin, jos siis tiedossa ei ollut metsässä rämpimistä. Mutta ei me kyllä pidetty pipoakaan kuin ihan paukkupakkasilla.. Nyt tuntuu olevan, ettei sitä pipoa saada sisällä otettua pois edes helteellä. Eli hyvään suuntaan ollaan menossa, ainakin joissain asioissa.

Mikähän on Josiaksen elossa parasta juuri nyt?
Uskaltaisin veikata tuota kevään tuloa ja sitä että tiet on kuivat kävelyyn. Josias on vihdoin oppinut kävelemään myös ulkona ja se helpottaa kyllä elämää kummasti niin äidille kuin lapsellekin. Viihtyvyys pihallaoloon on noussut 3sta 10n kertaheitolla. Muutenkin elämän piiri on kävelyn myötä laajentunut kummasti. On tosi mukavaa olla tuon pienen miehen kanssa kotona juuri nyt. Töihin ei siis tunnu olevan kiire ainakaan vielä. Katsotaan milloin se sitten alkaa kutkuttaa toden teolla. Töihinmeno vai vauvakuume?!?!?!? ;)

Ja muutaman viikon päässä siintää äidin ja iskän kahdenkeskinen loma kuusamon tropiikissa 3n päivän ajan! JEE!!!!! Kiitos jo mummolle ja ukille sekä enon perheelle etukäteen Josiaksen huostaanotosta sillä aikaa. Taitaa tulla tarpeeseen se loma. Kahdestaan olo, ulkoilu, hotelliaamiaiset ja täydet yöunet...
Sillä ajatuksella raahaudutaan sinne asti ja sen jälkeen toivottavasti jaksaa levänneenä taas uusin voimin.

Mutta nyt on pakko mennä siivoamaan kun lapsi vielä nukkuu päiväuniaan. Huomenna tulee Jaakko ja Anne viikonlopun viettoon ja se on mukavaa se. Aina on mukavaa kun käy vieraita. Ole siis rohkea ja tule sinäkin kylään!

E.

ps.kiitos kysymästä. Laivalla meni mukavasti! Hyvää ruokaa mennen tullen ja loistavaa seuraa niin mikäs siinä-kyllä viihtyy varmasti. Kiitos siis miehille loistavasta joululahjasta! Ensi vuonna pääsemme varmasti pohjoismaiden ulkopuolelle? ;)